HTM-tiedoston tulee toimia ilman CSSää ja Java-scriptiä
| HTML-versiot | CSS-versiot | HTML-pohjaiset XML-versiot | XML-versiot |
|---|---|---|---|
| HTML 1990 Tim Barnes Lee | |||
| HTML 2.0 | |||
| HTML 3.2 | |||
| HTML 4.0 | |||
| HTML 4.01 1998 | CSS 1 1996 | ||
| XHTML 1998 | CSS 2 1998 | ||
| CSS 2.1 työnalla (nykyisin voimassa oleva) | Extensible Hyper Markup Lenguage 2000 | ||
| CSS 3 (työnalla) | XHTML 1.0 transitional | XHTML 1.0 basic (pienlaitteille esimerkiksi matkapuhelimelle) | |
| XHTML 1.0 frameset | XHTML 1.1 | ||
| XHTML 1.0 strict | XHTML 2.0 (työnalla) |
Hakukoneilla suoritetut hakutulokset esitetään muodossa:
Tehtäessä HTM-merkkausta se kannattaa tehdä huolella ja ennen kaikkea oikein. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käytettyjen elementtien ja atribuuttien tulee vastata ilmoitettua HTM/ XHTM versiota, eli olla käytetyssä versiossa hyväksyttyjä. Tämän lisäksi elementtejä ja atribuutteja tulee käyttää vain elementtien ja atribuuttien määrityksissä sallituissa yhteyksissä. Tämän lisäksi merkkausta tehtäessä on sisällölle hyvä antaa riittävä määrä tunnisteita, joita sitten voidaan käyttää hyväksi sivustoa linkitettäessä. Samalla se antaa paremmat mahdollisuudet hyväksikäyttää CSS:n laajaa ja monipuolista rakenne- ja ulkoasumuotoilua. Lisäksi merkkauksiin ja tunnisteisiin voidaan myös helposti viitata Java-Scriptillä.
Merkkausta tehtäessä on samalla järkevää luoda dokumentaatiota käytetyistä merkkauksista ja tunnisteista. Sillä se helpottaa jatkossa työskentelyä, kun aloitetaan merkitsemään rakenne- ja tyyliasumäärityksiä. Niin ei tarvitse jatkuvasti käydä katsomassa HTM-dokumentista, miten on jonkin asian tullut merkinneeksi.
Ennen sivujen palvelimelle julkaisua tulisi asiasisältö tarkastaa kielioppi- ja asiavirheiden välttämiseksi, sekä lisäksi suorittaa ohjelmalliset oikeellisuus ja esteettömyys tarkistukset. Näin toimien voidaan välttyä julkaisemasta selkeästi keskeneräistä tai pahimmillaan jopa teknisesti toimimatonta sivustoa.
On kuitenkin aina syytä muistaa, että parhaimminkaan toteutettu sivu itsessään ei ole kuin vain väline tiedon tarkastelemiseen. Tästä syystä johtuen sisältöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Optimaalisesti tarkasteltuna paras tulos saavutetaan silloin, kun hyvää ja huolella laadittua sisältöä tukee tasokkaasti toteutettu käyttäjänkannalta järkeväsivusto.
Samaa dokumenttia voidaan käyttää erilaisilta alustoilta esimerkiksi selaimet, pienlaitteet ja tulostimet. Tällöin voidaan käyttää samaa sisällön rakennetta kaikille laitteille ja ainoastaan tarvitsee tarjota kyseisille laitteille sopivan ulkoasun sisältävät tyyliasuehdotukset. Lisäksi samaa tyyliasuehdotusta voidaan samanaikaisesti käyttää useisiin dokumentteihin. Tämä taas johtaa siihen, että dokumenttien koko pienenee, jolloin dokumenttien siirrettävyys sekä latautuvuus nopeutuvat tiedostokoon pienenemisen myötä.
Dokumentin luominen yksinkertaistuu, sillä ulkoasun määritteleminen voidaan jättää viimeiseksi. Myös dokumenttien ulkoasun muuttaminen helpottuu, sillä ulkoasuun vaikuttavat määritteet löytyvät samasta paikasta. Ja koska samoja ulkoasumääritteitä voidaan käyttää useaan dokumenttiin niin riittää, että ulkoasua koskevat muutokset tekee yhteen paikkaan.
HTM-sivulla käyttäjälle voidaan tarjota CSS-tyyliehdotusta sivun ulkoasuksi, tästä huolimatta sivun ulkoasu muodostuu seuraavista tekijöistä, jotka voivat yksin tai yhdessä vaikuttaa sivun lopulliseen ulkoasuun.
Viimekädessä vastuu dokumentin ulkoasusta on itse käyttäjällä.
Asemointi ja muut ulkoasulliset määritteet kannattaa kirjoittaa omiin tiedostoihinsa. Samoin myös eri mediat esimerkiksi print. Tällöin tyylitiedostoista saadaan kooltaan pienempiä, joka nopeuttaa sivujen latautumista. Lisäksi näin ne myös muodostavat omat selkeät osakokonaisuutensa. Mikä edesauttaa itse koodin muokkaamista, koska silloin ei tarvitse erikseen pohtia mihin kyseinen koodi vaikuttaa.
CSS-koodi voidaan liittää HTM-dokumenttiin käyttäen seuraavia menetelmiä.
<font color="#ff0000"></font>
<style type="text/css">
div {color: red;}
</style>
<link rel="stylesheet" type="text/css" href="tyyli.css" />
<style type="text/css" xml:space="preserve" media="screen,print">
@import "tyyli.css";
/*Jos tyyli.css tiedostoon on määritelty div-elementissä teksti väriksi sininen,
niin tähän alapuolelle merkitty koodi määritelmä korvaa sen punaisella*/
div {color: red;}
</style>
CSS-koodin määrityksillä on omat painoarvonsa, ne määrittelevät ristiriitatilanteissa, mitä sääntöä kulloinkin noudatetaan. Jos ristiriitatilanteessa osapuolilla on molemmilla sama painoarvo, niin silloin viimeksi määritelty jää voimaan. Tästä kaskadointijärjestys ominaisuudesta Cascayding style sheet merkkauskieli on saanut nimensä.
| Selektori | Painoarvo |
|---|---|
| <style> | 1000 |
| <id> | 100 |
| <class> | 10 |
| kaikki atribuuttit | 1 |
Lisäksi tapa, jolla CSS-koodi liitetään HTM-dokumenttiin antaa painoarvon.
| Koodin liitos tapa | Painoarvo |
|---|---|
Liittää tuoden CSS-koodi HTM-sivulle head osion linkillä. |
4 |
Liittää tuoden CSS-koodi HTM-sivulle head osion linkillä. |
3 |
| Liittää upottaen CSS-koodi HTM-sivulle head osion sisälle. | 2 |
| Liittää upottaen CSS-koodi osaksi HTM-elementtiä | 1 |
Koodia kirjoitettaessa on aina syytä lisätä koodin sekaan riittävästi kommentteja, jotta koodin luku helpottuu (tunnisteet = id ja luokat = class). Näillä voidaan viitata tiettyyn kohtaan HTM-koodissa. Tästä syystä kannattaa ne nimetä siten, että käytetyistä nimistä voidaan päätellä mikä on koodin käyttökohde.
On tärkeää kommentoida varsinkin poikkeavuudet, joilla varmistetaan parempi selaintuki. Näissä tapauksissa pelkästään koodia tarkastelemalla on mahdotonta havaita, mikä on koodin tarkoitusperä.
Valmiita sivunulkoasu pohjia löytyy internetistä. Käytettäessä esimerkki pohjia tulee huomioida missä selain ympäristössä ne toimivat, mikäli halutaan saavuttaa mahdollisimman kattava selaintuki.
Valmiita mallipohjia valittaessa voit seuraavilla toimenpiteillä todeta mallipohjanulkoasun toimivuuden helposti. Sama testaus pätee tietysti mihin tahansa HTM-sivuun.
Tosin lähes aina kuitenkin joutuu tekemään kompromisseja, koska eri selaimet toimivat varsin toisistaan poikkeavasti. Varsinkin Internet Explorer tuottaa ongelmia, koska se toimii täysin eriävästi kaikkiin muihin varsin kehittyneempiin selaimiin nähden.
Vältä ongelmia käytä CSS 1:tä jos on aikaa voit käyttää CSS 2:ta.
Yleisiä Java-Scriptin käyttö kohteita ovat tekstien, kuvien sekä objektien tuominen HTM-dokumenttiin. Java-Scriptiä voidaan myös käyttää muun muassa uusien selainikkunoiden avaamiseen, navigointiin, lomaketietojen käsittelyyn. Erityisen tarpeellinen se on silloin, kun käsiteltäessä tietoa tarvitaan muuttujia.
Java-Script koostuu ohjelmointi koodista, joka pitää sisällään:
Nämä ovat, joko käyttäjän itse määrittelemiä tai sisäänrakennettuja funktioita ja objekteja.
Java-Script koodia kirjoitettaessa on aina syytä koodin sekaan lisätä riittävästi kommentteja, jotta muutkin voivat ymmärtää mistä koodissa oikein on kyse. Ja varsinkin itse myös osaa sitä lukea, sillä kommentit auttavat koodin selaamisessa ja kertovat mitä mikin osa koodista tekee. Kun koodin luomisesta on kulunut jonkin verran aikaa, niin usein se hieno toiminta idea pääsee unohtumaan. Tällöin koodin uudestaan ymmärtäminen saattaa vastata sen uudelleen kirjoittamista.
On olemassa kaksi tapaa littää Java-Script osaksi HTM-dokumenttia:
Erillistä Java-Script tiedostoa tulee käyttää aina, kun samaa koodia käytetään useammin kuin kerran tai samaa koodia käytetään useammalla kuin yhdellä HTM-sivulla.
HTM-sivulla Java-Scriptiä käytettäessä tulee huomioida, että Java-Script ei ole aina automaattisesti käytössä.
Tästä syystä dokumentteja luotaessa on ne tehtävä sellaisiksi, ettei esim. navigaatio ole täysin riippuvainen Java-Scriptistä ja siten lakkaa toimimasta, kun syystä tai toisesta Java-Scriptiä ole saatavilla. Tämä linkkeihin, kuin myöskin kaikkeen tärkeään asiasisältöön liittyvä saavutettavuus on suunnittelussa otettava huomioon.
Java-Scriptillä ei saa rajoittaa käyttäjän mahdollisuuksia hallita selaintaan.
Sivuston laatija Kimmo Kaila © 6.4.2006, revisio 0