Käsikirjoittaminen

Käsikirjoittamisesta

Käsikirjoittamisen lajeja on useita. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että jokainen teknisesti tai aihepiiriltään poikkeava projekti tarvitsee omanlaisensa käsikirjoituksen (elokuva, multimedia, kuunnelma, tapahtuma, puhe, jne.).

Myös käsikirjoittamisen muotoja on useita, johtuen siitä, että käsikirjoituksia tehdään erilaisiin ympäristöihin, jotka taas toteutuksensa puolesta vaativat erilaisia ominaisuuksia käsikirjoitukselta ( esim.: ääni, kuva, jne.).

Tämän lisäksi projektista laaditaan eri käsikirjoitus versioita, joilla on oma tarkoituksensa projektin eri vaiheissa:

Synopsis
Asiakäsikirjoitus
Tuotantokäsikirjoitus

Etätehtävä

Etätehtävänä oli lukea Jouko Alasen artikkeli: käsikirjoittaminen on helppoa, jonka pohjalta tuli kirjoittaa essee. Siinä tuli pohtia muun muassa seuraavia asioita:

Kuinka elokuvakäsikirjoittaminen eroaa multimediakäsikirjoittamisesta
Mitä ja miten elokuvakäsikirjoituksen tapoja voidaan soveltaa multimediakäsikirjoitukseen
Mitä elokuvakäsikirjoituksissa on muutettava, jotta se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla uusmediaprojekteja.

KÄSIKIRJOITTAMINEN DIGITAALISESSA MEDIASSA

Jotta, voisimme pohtia seuraavia kysymyksiä.

Kuinka elokuva käsikirjoittaminen eroaa multimediakäsikirjoittamisesta?
Mitä ja miten elokuvakäsikirjoituksen tapoja voidaan soveltaa multimediakäsikirjoitukseen?
Mitä elokuvakäsikirjoituksissa on muutettava, jotta se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla uusmediaprojekteja?

Tulee meidän ensin tarkastella mistä elokuvakäsikirjoitus muodostuu.

Kokonaisuuden hahmottaminen
Kommunikointi tilaajan tai muun ulkopuolisen tahon kanssa
Kommunikointi työryhmän kanssa
Tuotannollinen funktio

Käsikirjoitus kirjoitetaan vaiheittain, synopsis, treatment ja varsinainen käsikirjoitus. Lisäksi voidaan tehdä vielä tuotannon eri osa-alueilta omat käsikirjoituksensa, kuvakäsikirjoitus, ohjauskäsikirjoitus tai leikkauskäsikirjoitus.

SYNOPSIS = tiivistelmä ideasta (tuotannon sisällöstä)

Elokuvakäsikirjoituksen synopsis koostuu elokuvan tavoitteista, kohderyhmästä, käyttötavasta, rakenteesta ja muodosta lisäksi se voi sisältää lähestymistavan ja näkökulman, tyylilajin sekä sovellettavan valmiin materiaalin. Nämä edellä luetellut ominaisuudet ovat myös multimediakäsikirjoituksen ominaisuuksia.

Elokuvakäsikirjoituksen synopsiksesta poiketen multimediakäsikirjoituksessa on hyvä luetella:

Ketkä osallistuvat tuotantoon ja mitkä ovat tekijöiden vastuualueet.
Multimediasovelluksen tekniset määritteet, sekä suunnitteilla olevan multimediasovelluksen käyttöympäristö.

Multimediakäsikirjoituksen synopsikseen on hyödyllistä sisällyttää elokuvakäsikirjoituksen:

Niin kutsuttu päälause.
Se auttaa meitä rajaamaan tuotannon sisältöä, koska se kertoo käyttäjille mitä me toivomme heidän ajattelevan sovelluksen nähtyään. Eli siis päälause on se mitä me haluamme käyttäjille sanoa.

Multimediassa synopsis voidaan tarvittaessa, myös kirjoittaa kaupalliseen muotoon ohjelmaehdotukseksi tai esittää tarjouksen muodossa, jolloin se on mahdollista saada vastaamaan toimeksiantoa = BRIEFING. Kirjoitettaessa synopsista ohjelmaehdotuksen muotoon on syytä pohtia useamman valmiin ohjelmaehdotuksen tekemistä ja niiden samanaikaista esittämistä. Näin saadaan helpommin luoduksi asiantunteva kuva tekijöistä ja valmiiksi suljettua pois epäoleellisia lähtökohtia.

ASIAKÄSIKIRJOITUS = treatment

Elokuvan asiakäsikirjoituksen tulee antaa tuotannon eri osa-alueiden tekijöille selkeät lähtökohdat tavoitellusta lopputuloksesta valmiissa elokuvassa, jotta heidän tuottamansa osaelementit esim. valaistus, puvustus jne. myöhemmin voivat muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Tarvittaessa voivat eri osa-alueiden tekijät laatia lisäksi oman asiakäsikirjoituksensa esim. kuvakäsikirjoitus. Edellä esitetyllä tavalla toimitaan, myöskin multimediaa tehtäessä.

Tarkastelkaamme kuvakäsikirjoitusta eli storyboardia:

Elokuvassa kuvakäsikirjoituksen tarkoituksena on kertoa, miten kuvaustilanteessa toimitaan, eli miten kohtaus hahmotetaan visuaalisesti.

Multimediassa käytettävää kuvakäsikirjoitusta eli storyboardia, joka yleensä on täydentävänä osana tuotantokäsikirjoitusta:

Elokuva maista storyboardia voidaan sellaisenaan käyttää multimedian videoiden ja animaatioiden tekoon.
Voimme lisäksi kuvitella multimedian rakenne eli vuo-kaavion kuvakäsikirjoitus muotoon, jossa jokainen vuo-kaavion laatikko edustaa yhtä storyboard kuvaa.

Tämä on siis visuaalinen lähestymistapa tarkastella multimedian sisältöä. Näin samalla selviää käyttöliittymän rakenne (linkit joita pitkin voimme kulkea). Silloin kun multimediassa liikutaan lineaarisesti, voidaan, myös tehokeinona käyttää elokuvistakin tuttua dramaturgiaa.

Tällaisella kuvakäsikirjoitus mallilla on helppo testata multimediasovelluksen käytettävyyttä. Samalla voidaan havaita epäjohdonmukaisuuksia ja poistaa ne, sekä myös toteuttaa erilaisten tietojen yhdistelyä, jos katsotaan, että jokin aihepiiri ei yksistään ole riittävän laaja. Voimme myös tarkastella kuvien / videoiden ja animaatioiden suhdetta tekstiin (korkeus, leveys ja koko suhteiden oltava samat, kuin valmiissa sivuston näkymässä). Pääsääntönä voidaan pitää yhden kuvan vastaavan kolmea lausetta tekstiä.

TUOTANTOKÄSIKIRJOITUS = laajennettu asiakäsikirjoitus, johon on lisätty projektin seurantaan liittyviä aikataulu ja budjetti tietoja, sekä välitavoitteet.

Multimedian tuotantokäsikirjoitus sisältää, visuaaliset ohjeet, tekniset sekä tuotannolliset määritteet.

Elokuvanteossa VARSINAINENKÄSIKIRJOITUS = on työ paperi, jonka pohjalta elokuvaa lähdetään toteuttamaan.

Multimediassa TUOTANTOKÄSIKIRJOITUS = se paperi jonka pohjalta suunnitteilla oleva projekti toteutetaan.

Käsikirjoitus tulee aina kirjoittaa mahdollisimman täydelliseksi, jotta itse tuotanto vaiheessa ei tarvitse enää alkaa kuluttaa kallista aikaa ja alkaa miettiä miten, jonkin asian esittää. Sillä käsikirjoittaminen on halpaa.