Digivalokuvaus

Digikameralla kuvauksesta

On hyvä huomioida perinteisten valokuvaukseen liittyvien ohjeiden ja sääntöjen lisäksi seuraavia asioita:

Ennen tärkeää kuvausta tai lomamatkaa kannattaa tarkistaa:

Muista myös kuvattaessa pitää mielessä, että salaman, zoomin ja nestekidenäytön käyttö vie paljon virtaa.

Tunne kamerasi!

Miten automatiikka toimii ja kuinka sitä ohjataan.

Kameran polttoväli

Polttoväli (f) mitataan useimmiten millimetreinä (mm). kuvattavan alueen leveys = etäisyys x (kennon leveys / polttoväli). Esimerkiksi: kennon leveys on 10 mm. Jos objektiivin polttoväli on 10 mm, niin silloin 10 metrin päästä voidaan kuvata 10 m x (10/10) = 10 metriä leveä kuva-ala. Jos polttoväli on isompi kuin kenno, niin puhutaan telestä ja jos pienempi niin laajakulmasta.

Zoom

Zoom = kameran linssistö, jonka polttoväliä voi muuttaa. Zoomia usein kuvataan kertoimella, joka kertoo polttovälin ääriarvojen suhteen. esim. zoomi voisi olla 7.8 -39 mm, jolloin zoomin kerroin on 5x. Zoom-kerroin ei ole sama kuin suurennos, se vain kertoo miten suuren muutoksen polttoväleissä voi saada aikaan.

Resoluutio

Digitaalisessa kuvassa resoluutiolla (erottelutarkkuus) tarkoitetaan pikselien lukumäärää mittayksikköä kohden. Mitä suurempi on kuvan resoluutio, sitä tarkempi on kuva.

Kun kuvan resoluutio on esim. 150 dpi:tä, on kuvassa yhden neliötuuman alueella 150 x 150 pikseliä eli yhteensä 22500.
Jos taas kuvan resoluutio on 50 dpi:tä, on kuvassa yhden neliötuuman alueella 50 x 50 pikseliä eli yhteensä 2500 kuvapistettä.

Kuvan tulostusresoluutio tulisi olla sama kuin printterin tulostusresoluutio. Kuvan tulostuskoko lasketaan seuraavasti. Kuvan koko jaetaan tulostus resoluutiolla ja tulos kerrotaan 2,54:llä, joka on tuuman suhde senttimetriin, niin saadaan tulostuskoko senttimetreinä.

Etätehtävä

Yhtenä tehtävänä oli kirjoittaa:

"Digikuvaus lähentää ihmisiä"

Digikuvaus lähentää ihmisiä aina silloin, kun kaksi tai useampi henkilö on itse kuvassa tai katsoo samaa kuvaa. Digikuvan aikaansaama lähentyminen ihmistenvälillä voi olla joko konkreetista tai tunnepitoista ja se riippuukin kuvasta ja sen käyttö tarkoituksesta. Kuvaahan voidaan käyttää välittämään tunnetiloja tai sitä voidaan käyttää tiedonvälittäjänä. Tunnepitoisia kuvia voivat olla esimerkiksi juhla-, perhe-, matka-, henkilökuvat ja niin edelleen, kun taas kuvan ollessa konkreettinen (asiapainotteinen) on sillä tarkoitus osoittaa, jonkun tietyn tai tiettyjen asioiden todellinen tila. Sitten on vielä tietenkin olemassa myös manipuloidut kuvat, mutta nekin voidaan jakaa näihin kahteen edellä mainittuun ryhmään kuuluviksi.

Digikuvauksen suurin työyhteisössä aikaan saama hyöty on, kun suullisesti tai kirjallisesti käytävän kommunikaation yhteyteen liitetään kuva, niin on sitä mahdollista käyttää kommunikaation solmupisteenä, jolloin keskustelussa voidaan viitata kuvan sisältämään informaatioon ja näin helpottaa keskusteltavan asian yksilöintiä, sillä "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa".

Digikuvauksen luomia hyötyjä arkielämässä on kuvauksen helppous (ei tarvitse aina miettiä filmin ja valokuvien kehittämisen kustannuksia). Tämä aikaansaa sen, että otetaan useampia kuvia samasta kohteesta ja myös kuvataan useampia kohteita. Toinen hyöty on kuvien helppo jakaminen sähköpostin välityksellä ihmisten kesken.


Digitaalisesti sinunSivuston laatija Kimmo Kaila © 6.4.2006, revisio 0   Valid XHTML 1.0 Strict Valid CSS!