Aamiaisen jälkeen on meillä on aikaa ennen matkan jatkamista, joten käymme läheisellä torilla katselemassa. Tänään vierailemme Kuelapin raunioilla, jotka historiallisesti ovat yhtä merkittävät kuin Macchu Picchu lähellä Cuscon kaupunkia. Kuelapin laaksosta näemme vuoren, jonka laelle olemme menossa.
Tie ylös on huonokuntoinen ja vuoret jyrkkäseinäisiä, tie kulkee kiertäen pitkin laaksoa reunustavien vuorten rinteitä. Matkanvarrella näkyy villeinä kasvavia pippuri- ja kahvipensaita. Perillä minne tie päättyy täytyy vielä kävellä pitkän matkaa ylös jyrkkää rinnettä ennen kuin on saavumme raunioille. Vaikka matka ylös on vaivalloinen, niin on se todellakin sen arvoinen.
Valitettavasti juuri paikalle pääsemisen vaikeuden vuoksi täällä käy vain vähän turisteja. Ylhäälle saavuttuamme näemme yli kymmenen metrin korkuiset muurit, jotka joka suunnasta suojaavat Kuelapia.
Tämä linnoitettu raunio kaupunki on noin 200 metriä leveä ja sen pituus on 1500 metriä. Kaupunkiin ylös muurien tasalle johtaa vain kolmet kapeat kanjonimaiset portaat.
Kaupunki on rakennettu kahteen eri tasoon. Alemmalla tasolla on pyöreitä asumusten kivisiä perustoja ja ylemmällä tasolla seremonia paikat, sekä torni laakson kulkureittien valvomista varten.
Täältä korkealta on erinomaiset näkymät kauas laaksoihin eripuolille tätä vuorta. Raunioiden restaurointi on varsin puutteellista, silti täällä pystyy selkeästi aistimaan menneen ajan loiston.
Käveltyämme ympäri ja ihailtuamme tätä sangen erikoista paikkaa heitämme vielä viimeisen katseen taaksemme ennen kuin poistumme ja palaamme samaa alas.
Kuelapin laaksosta jatkoimme 80 km hiekkateitä Leimebambaan. Tämä tie oli kuoppaisempi kuin perunapelto. Varsinaista rytkytystä koko matka, niinpä matkalla täytyi pitää muutamia lyhyitä venyttely taukoja. Leimebambassa kävimme ensin museossa, jossa on 130 muumiota, ne on löydetty laguna de los Condoresin ympärillä olevista kallio haudoista. Laguunilla käyminen vaatisi parin päivän patikoinnin, samoin kuin monet muutkin lähistöllä olevat mielenkiintoiset kohteet.
Täällä Leimebambassa käy sen verran vähäisessä määrin turisteja, että heitä itse asiassa oikein odotetaan saapuviksi. Jätimme tavaramme hostaliin ja kävelimme Leimebamban kylän ympäri.
Istuuduimme penkille Plaza de Armasilla katselemaan ihmisiä ja kuuntelemaan läheisiltä vuorten rinteiltä kuuluvaa papukaijojen konserttia auringon laskiessa.