Auringon jo hyvänmatkaa noustua poistumme huoneesta kellon ollessa yhdeksän. Jo pari askelta ovelta näimme mitkä kummat ne oikein olivat rapistelleet koko yön pitkin huoneemme kattoa. Maassa lojui muutamia vähän nyrkkiä pienempiä kuolleita taskurapuja. Väriltään ne olivat tummansinisiä ja oransisia. Hotellissamme aamiainen tarjoillaan seisovasta pöydästä, jolla oli mittaa 15 metriä. Eri ruoka lajeja oli tarjolla mahdottomat määrät. Varsin tukevan aamiaisen jälkeen ruuansulattelua ja lötköttelyä.

Kello 11:30 tuli auto hakemaan meitä mangroveretkelle Damas Islasille, se on mangrovepuita kasvava alue. Laskuveden aikaan puidenjuuristojen keskellä risteilee joen uomia. Tälle retkelle kanssamme tuli vain yksi amerikkalainen pariskunta. Ajoimme ilmastoidussa pakettiautossa 30 kilometrin päähän. Pysäytimme matkanvarrella Quepoksessa, oppaamme käydessä täyttämässä kylmälaukun jäillä, voidakseen tarjota meille veneessä kylmiä juomia. Saapuessamme mangrovemetsän laitaan veneen kuljettaja jo odotti meitä. Hitaasti matkatessamme pitkin kapeita uomia näimme muunmuassa kuningaskalastajia, pieniä krokotiileja ja paljon rapuja kiipeilemässä pitkin sokkeloisia puidenjuuristoja. Yhdenpuun rungolla oli pieniä lepakoita rivissä. Oppaamme kertoi mangrovemetsän kasvusta ja siitä kuinka täällä esiintyvät kaksi eri mangrovepuulajia itävät, sekä mangrovemetsien tärkeydestä luonnon kannalta. Juuri näiden ekologisten arvojensa vuoksi kaikki Costa Ricassa kasvavat mangrovepuut ovat suojeltuja. Ennen suojelun aloittamista mangrovepuuta käytettiin paljon hiilien raaka-aineena ja sen seurauksena hakkuu alueet ja niiden ympäristön luonto kärsi pahoin. Siinä veneestäkäsin ympäristöä seurattaessa ja opasta kuunnellessa välillä juomia nauttien aika kului leppoisasti. Viimein onnistuimme löytämään yhden suuren valkonaama-apinalauman, jonka kulkua pääsimme seuraamaan aivan vierestä.

Olisi ollut oikeammin kutsua kyseisiä apinoita punanaamoiksi, sillä niiden valkoinen karvoitus oli muuttunut punertavaksi, johtuen apinoiden käyttämästä ruokavaliosta. Mikä kasvien lisäksi koostui meren antimista. Ollessamme jo matkalla poispäin venekuskimme näki puissa asuvan muurahaiskarhun, eläimen turkki on oranssinkullan ruskea ja hyvin pehmeä. Tämä laji on jopa Costa Rican muuten niin rikkaassa luonnossa hyvin harvinainen. Opas tiesi kertoa, että se nukkuu koko päivän yöllä lähtien muurahaisjahtiin. Tiettävästi se voi yhdessä yössä syödä peräti 8000 muurahaista. Eläimen ollessa varsin pienikokoinen vain noin 30 senttimetrin pituinen emme sitä onnistuneet näkemään ennen kuin, venettämme kuljettava poika notkeasti kiipesi ylös puunrunkoja pitkin 10 metrin korkeuteen ja osoitti meille missä eläin oli rungon ympäri käpertyneenä.

Jatkoimme matkaa ja saavuimme avoveteen joensuistoon, jota merenpuolelta suojasi asuttu hiekkasärkkä saari. Täällä oli parvi pelikaaneja paistattelemassa päivää kuolleilla puidenrungoilla. Satamaan saavuttuamme jatkoimme matkaa pakettiautolla, joka oli tullut tänne meitä vastaan. Suuntasimme oppaamme kotia kohti, siellä meille tarjoiltiin päivällinen, jonka olimme itse eri vaihtoehdoista saaneet valita veneretkemme alkaessa. Ruoka olikin oikein maittavaa juomana paikallista tuoremehua. Jälleen kerran meillä oli tuuria matkassa, sillä oppaamme itse oli kyseisiä mangroveretkiä järjestävän yrityksen omistaja. Tästä syystä hän tiesi kertoa niin laajasti asioita liittyen mangrovemetsistöön. Hän sanoi ettei nykyään itse juuri enään ehdi vetää näitä retkiä, mutta kuitenkin välillä pienille ryhmille tekee tätä mielellään. Ennen lätöä ja hotellille paluuta hän antoi naisvierailleen kauniit t-paidat. Me miehet vuorostaan saimme ostaa itsellemme sellaiset.

Paluumatkamme kulki jälleen Quepoksen kautta, kaupungin keskustassa me kaksi jäimme kyydistä pois. Kiertelimme katsellen kauppoja tehden joitain tuliais ostoksia. Koko keskusta on oli vain parinkorttelin ja muutaman kadun mittainen. Kävimme myös super marketissa, sisällä siellä oli kuuma kuin sulatus uunissa. Kellon tullessa kuusi otimme taksin palaten hotellille. Taksi kyyti maksoi 2000 colonia eli noin viisi euroa. Hotellilla katselimme tarkemmin mitä kaikkea oikein olimme ostaneet ja huomasimme, että kaikissa täällä tehdyissä tuotteissa on vähintään yhtä hyvä tuoteseloste kuin meillä koti suomessa. Myös kaikista alkoholi tuotteista löytyy teksti, joka varoittaa alkoholin vaaroista ja samoin on asian laita tupakkatuotteiden osalta. Lopun iltaa lepäilimme vilpoisessa hotellihuoneessamme.

Kello yhdeksältä vielä kävimme syömässä hotellin ravintolassa. Tarkoitus oli ottaa vähän jotain purtavaa ja valitsimme kana pitaleivän ja täytettyjä taco rullia. Annokset olivat kooltaan sellaisia, että ne olisivat varmasti riittäneet nälkäisemmillekin, joten söimme minkä vain jaksoimme. Myöhemmin istuskelin ulkona terassimme tuolilla kuunnellen yön ääniä ja taas tuo outo ääni kuului ympäriinsä. Ulkona istuessani minulla oli vain sortsit jalassa kellon ollessa jo pitkälti yli puolenyön. Vaikka en tehnyt muuta kuin vain istuin, niin silti oli lähellä ettei hiki virrannut. Carmenin katsellessa sisällä viileässä televisiota, jossa tarjolla oli noin sata eri tv-kanavaa.