Aamiaisen jälkeen menimme veneellä tapaamaan Maynas intiaaneja. Heillä oli lemmikkinään laiskiainen. Me ostimme heiltä perinteisiä ranne- ja kaulaketjuja, jotka oli valmistettu eri kasvien siemenistä ja koristeina niissä oli piraijan- ja kissakalanhampaita sekä pieniä kilpikonnankuoria.

Veneelle palattaessa sinne ilmestyi lapsia, heillä oli mukanaan muurahaiskarhu lemmikkinä. Päivällisen jälkeen Ceiba tops:ista lähdettiin veneajelulle ja pysähdyimme Manco Capacin kylää, missä kävelimme pitkän matkaa joen rantaa pitkin.

Matkalla ennen kylään saapumista kävi oppaamme ostamassa karkkeja, joilla täytimme taskumme. Kävellessämme jaoimme sitten niitä lapsille, jotka seurasivat meitä noin 50:nen lapsenlaumana. Osalla lapsista oli oma lemmikki eläin, joita he esittelivät meille. Yhdellä oli erikoinen kilpikonna toisella käärme jne. Iltaa vietimme jo perinteiseen tapaamme baarissa lepäillen.