Päivällä lensimme Aero continentella Limasta Iquitosiin, matka kesti puolitoista tuntia. Aluksi lentokoneen ikkunasta pilvien lomasta näkyi mahtavia vuoria ja laaksoja, joita oli kaupungit täplittivät. Ja sitten vuorien toisella puolella levittäytyi Amatsonin sademetsä loputtomana vihreänä mattona, jonka ainostaan ruskeina käärmeinä luikertelevat joet rikkoivat.

Perillä Iquitosissa lentokoneesta poistuttua alkoi heti valua hiki. Lentokentältä ajoimme noin puolituntia Explorama toursin bussilla kaupungille. Bussissa ei ollu laseja ollenkaan, se oli hyvä sillä matkalla kävi mukavasti viilentävä tuulenvire. Perillä majoituimme hotelliin, joka sijaitsee aivan keskustassa. Hotellissa huoneessa oli miellyttävän viileää johtuen ilmastoinnista.

Lähdimme kävelemään ja kävimme syömässä Casa de Fierrossa. Talossa, jonka Eiffel on suunnitellut (talon seinät ja runko on terästä). Talo on tuotu kumibuumin aikana Ranskasta. Ennen, kuin kaukoidässä alettiin tuottamaan kumia oli Peru maailmalla ainoa kumin tuottaja. Ruuaksi otimme Paiche con jukas fritas ja juomana oli tietysti Inka kolaa. Limua, joka on Perussa erittäin suosittua. Viime vuonna Coca Cola yritti ostaa oikeuden valmistaa Inka kolaa; se jäi kuitenkin vain yritykseksi.

Ruokailun jälkeen teimme kierto ajelun kaupungilla moto-taxilla, joita kaupungissa on todella paljon. Ajelun jälkeen kävimme paikallisessa baarissa ja joimme siete raisesia (paikallista sokeriruoko pohjaista rommia, joka on maustettu seitsemän eri puun juuresta saatavalla uutteella. Maku oli outo, mutta ei paha. Illaksi palasimme hotelliin, jonka baarissa näimme koko muun seurueemme . Ryhmämme koko on 5-hemkeä. Minun ja vaimoni lisäksi 2-nuorta amerikkalaista miestä, sekä nuori amerikkalainen nainen. Mieleenpainuvinpana asiana ensimmäisestä päivästä, kun koko päivän hiki valui.